Turun filharmonisen orkesterin uudeksi intendentiksi Emilie Gardberg

torstai, helmikuu 2, 2012

Turun kulttuurilautakunta on valinnut 25.1.2012 kokouksessaan MA Emilie Gardbergin Turun filharmonisen orkesterin uudeksi intendentiksi viisivuotiskaudeksi 1.8.2012 alkaen. Nykyinen intendentti Marja-Liisa Lieppinen lopettaa tehtävässään 31.7.2012 määräaikaisen viran umpeutuessa.

Emilie Gardberg toimii tällä hetkellä Turun musiikkijuhlien toiminnanjohtajana. Hän on aiemmin työskennellyt mm. Turun taideakatemian ja Turun konservatorion orkesteri-intendenttinä ja projektijohtajana. Vuosina 2006–08 Gardberg opiskeli Fulbright-stipendiaattina Columbia Universityssä New Yorkissa ja työskenteli Metropolitan Operassa sekä Jazz at Lincoln Centerissä.

Kaupunginorkesterin intendentin viran kelpoisuusvaatimuksena olivat ylempi korkeakoulututkinto, musiikkielämän ammatillinen tuntemus ja johtamiskokemus. Lisäksi vaadittiin molempien kotimaisten kielten hyvä suullinen ja kirjallinen taito. Orkesterityön luonteessa korostuvat musiikkitaiteellinen näkemyksellisyys yhdistettynä vankkaan realismiin sekä vuorovaikutustaidot.

Iitin musiikkijuhlat 2012: Tallinn Sinfonietta ensi kertaa Suomeen

tiistai, tammikuu 31, 2012

Kymmenen vuoden ikään ehtinyt Iitin musiikkijuhlat saa tulevana kesänä vieraakseen virolaisen kamariorkesterin, jolle vierailu on samalla ensiesiintyminen Suomessa. Nuori Tallinn Sinfonietta kapellimestarinaan Andres Mustonen esiintyy perjantai- ja lauantaikonserteissa Iitin kirkossa kesäkuussa. Orkesterin ohjelmisto sisältää mm. Haydnia, Britteniä ja Tüüriä. Lisäksi Kaija Saariahon teos
Terra Memoria jousiorkesterille kuullaan ensi kertaa Suomessa.

Juhlavuoden festivaalin esiintyjäkaartiin kuuluu useita taiteilijoita, joita on nähty ja kuultu kymmenen vuoden aikana Iitissä. Uusia nimiä Andres Mustosen ja Tallinn Sinfoniettan ohella ovat brittiläinen alttoviulusti Paul Silverthorne sekä pianisti, kapellimestari ja UMOn taiteellinen johtaja Kirmo Lintinen jazztrioineen.

Juhlavuonna festivaalia vietetään aiempaa pidemmästi, kokonaisen viikon verran. Ennen varsinaista torstai-illan avajaiskonserttia avataan oma juhlanäyttely kirkonkylässä ja pidetään toivekonsertti Lossirannan Kartanossa Pohjois-Iitissä. Maailmanperintökohde Verlan tehdasmuseossa sukelletaan jo toistamiseen elokuvamusiikin maailmaan, nyt näyttelijä Kari-Pekka Toivosen ja peräti 11 muusikon voimin.

Kymmenvuotisjuhlien avajaiskonsertti Iitin kirkossa 14.6. käynnistyy Einojuhani Rautavaaran konsertolla Cantus arcticus, jonka on pianolle sovittanut Peter Lönnqvist. Pianisteina konsertissa esiintyvät Iitin musiikkijuhlien taiteellinen johtaja Laura Mikkola ja Risto Lauriala. Avajaiskonsertin kuten myös tiistai-illan toivekonsertin juontaa Aarno Cronvall.

Barokkiooppera palaa Suomen Kansallisoopperaan 30 vuoden jälkeen

perjantai, tammikuu 13, 2012

Barokki ja nykyaika kohtaavat Kansallisoopperassa, kun Händelin ooppera Julius Caesar saa ensi-iltansa 20. tammikuuta. Nimiroolissa esiintyvät kontratenorit Franco Fagioli ja Owen Willetts, ja orkesterina vierailee Helsingin barokkiorkesteri johtajanaan barokkiekspertti Howard Arman. Modernin ja näyttävän valoshown luo maailmankuulu Patrick Woodroffe.

Julius Caesarin ohjaaja Ville Saukkonen lupaa yleisölle räväkän shown, joka tulee olemaan yhtä rohkea, mielikuvituksellinen ja näyttävä kuin barokkioopperat omana aikanaan. Tarina on kuitenkin siirretty nykypäivään. ”Leikittelemme ajatuksella millainen olisi tämän päivä Egypti, jos muinainen kulttuuri faaraoineen ja Anubiksen palvontoineen olisi vielä olemassa”, kertoo Ville Saukkonen.

Yksi produktion lähtökohdista on idän ja lännen välinen konflikti, joka edelleen on olemassa. ”Julius Caesar on kuin aavikkosoturi itää valtaamassa, Cornelia pelaa Washingtonin kylmää poliittista peliä – ja vastapuolella vallasta taistelevat seksikäs Kleopatra ja hänen vallanhimoinen psykopaattipikkuveljensä Ptolemaios.”

Julius Caesarin visualisointi on poikkeuksellinen, sillä se toteutetaan lähes kokonaan valoilla. Valaistussuunnittelijaksi on saatu Patrick Woodroffe, joka on yksi alan arvostetuimpia tekijöitä. Woodroffen suunnittelemissa valoissa ovat esiintyneet niin ABBA ja Rolling Stones kuin kolme tenoriakin. Oopperavalaistuksia hän on suunnitellut mm. Wienin valtionoopperalle ja Bregenzin musiikkijuhlille. Myös puvustus sekoittaa rohkeasti nykyaikaa, barokkia ja fantasiamaailmaa. Puvuista ja tarpeistosta vastaa Kalle Kuusela, joka tunnetaan KoneHELSINKI-vaatemerkistään.

Kleopatran roolissa vierailevat Claire Meghnagi ja Christina Raphaëlle Haldane ja Cornelian roolissa Katarina Leoson ja Katariina Heikkilä. Ptolemaioksena vuorottelevat kontratenorit Alon Harari ja Teppo Lampela, Sextuksena Melis Jaatinen ja Niina Keitel ja Achilleksena Jussi Merikanto ja Riku Pelo.

Julius Caesar on yksi suosituimpia barokkioopperoita. Se tarjoaa taattuun barokkityyliin monipolvisen juonen, jossa on niin rakkautta kuin kuolemaakin. Caesar tulee Egyptiin, kohtaa kauniin Kleopatran ja joutuu keskelle valtataistelua, juonitteluja ja murhia. Ennen kuin Caesar lähtee paluumatkalle, on koettu yllättäviä käänteitä ja vahvoja tunteita ja kuultu loisteliaita aarioita.

Musiikkitalosta Karita Mattilan konsertteihin Tampere Filharmonian keväässä

keskiviikko, tammikuu 11, 2012

Tampere Filharmonia ylikapellimestari Hannu Linnun johdolla konsertoi tammikuussa Helsingin Musiikkitalossa ja päättää kautensa kesäkuussa Karita Mattilan vierailukonsertteihin. Kevään ensimmäinen konsertti 13.1. Tampere-talossa esittelee John Williamsin legendaarista elokuvamusiikkia, joka tunnetaan mm. Tähtien sota- ja Harry Potter -elokuvista.

Orkesterin vierailukonsertissa Musiikkitalossa 21.1. ja päivää aiemmin Tampere-talossa Brahmsin toisen pianokonserton solistina soittaa ranskalaispianisti Cédric Tiberghien, ja pääteoksena soi Stravinskyn värikäs balettimusiikki Petruška. Kevään värikylläisiin suurteoksiin kuuluvat myös mm. Olivier Messiaenin valtava Turangalila-sinfonia, Rimski-Korsakovin Sheherazade ja Debussyn La Mer. Mahler-sarja jatkuu toukokuussa säveltäjän neljännellä sinfonialla.

Kevät tarjoaa myös uusia teoksia kantaesityksinä. Olli Mustonen johtaa 3.2. ensimmäisen sinfoniansa ”Tuuri”, jonka baritonisolistina on Juha Kotilainen. Jouni Kaipaisen Pianokonsertto nro 2 solistinaan Peter Jablonski saa ensiesityksensä 24.5.. Maaliskuussa Tampere Filharmonian vasket esittävät Tuomas Turriagon uuden teoksen Raatihuoneella konsertissa, joka juhlistaa ystäväyhdistys Pro Orchestran 20-vuotisjuhlakautta. Huhtikuun Tampere Biennalessa orkesteri esittää konsertillisen kotimaista nykymusiikkia.

Pääsiäisen aikaa juhlistaa 5.4. Bachin Johannes-passio, joka jatkaa syksyllä alkanutta barokkiprojektia. Orkesterina on Tampere Filharmonian muusikoista muodostettu barokkiorkesteri konserttimestarinaan ja kouluttajanaan viulisti Sirkka-Liisa Kaakinen-Pilch. Konsertin johtaa Hannu Lintu.

Sopraano Karita Mattila ja sellisti Anssi Karttunen vierailevat Tampere Filharmonian solisteina kolmessa konsertissa 12., 14. ja 16. kesäkuuta. Taiteilijat ovat solistipari Kaija Saariahon teoksessa Mirage, joka kuullaan nyt ensi kertaa Suomessa. Mattilan toinen solistinumero on Sibeliuksen kiehtova Luonnotar, ja Karttunen tulkitsee Bartókin Rapsodian sellolle ja orkesterille. Sibeliukselta kuullaan myös metsän salaperäisiä tunnelmia välittävä orkesteriruno Tapiola.

Kevään muita solistivieraita ovat sellotaiteilija Natalia Gutman, viulisti Benjamin Schmid, alttoviulisti Maxim Rysanov, huilisti Camilla Hoitenga, käyrätorvisti Radek Baborak ja pianisti Arto Satukangas. Solistin paikalle astuvat myös orkesterin omat taiteilijat, konserttimestari Dennis Kim ja klarinetin äänenjohtaja Jarmo Hyväkkö.

Hannu Linnun ja Olli Mustosen lisäksi Tampere Filharmoniaa johtavat suomalaiskapellimestarit Anna-Maria Helsing ja Sasha Mäkilä sekä kansainväliset maestrot Tomáš Netopil, Miguel Harth-Bedoya, Rumon Gamba, Jan Latham-Koenig ja Josep Caballé-Domenech.

Maaliskuussa Tampere Filharmonia soittaa Tampereen Oopperan orkesterina Wagnerin Tannhäuserin esityksissä. Oopperan johtaa ylikapellimestari Hannu Lintu.

Sinfonia Lahti ja Okko Kamu vierailevat helmikuussa Ranskan suurimmalla klassisella musiikkifestivaalilla

maanantai, tammikuu 9, 2012

Sinfonia Lahti vierailee ylikapellimestarinsa Okko Kamun johdolla La Folle Journée -festivaalilla Nantesissa 1.-4.2.2012. Kyseessä on Ranskan suurin klassisen musiikin festivaali, ja tänä vuonna festivaalin teemana on venäläinen musiikki.

Sinfonia Lahti esiintyy neljän päivän aikana kaikkiaan kuudessa konsertissa ohjelmistonaan Tsaikovskin viides sinfonia, Rokokoo-muunnelmat, viulukonsertto ja pianokonsertto nro 1, Borodinin Ruhtinas Igor -alkusoitto, Prokofjevin pianokonsertto nro 3, Glinkan Ruslan ja Ludmila -alkusoitto, ja Sostakovitsin pianokonsertto nro 2. Orkesterin solisteina esiintyvät viulisti Renaud Capuçon, pianistit Andrei Korobeinikov ja Brigitte Engerer ja sellisti Alexander Kniazev. Juuri ennen Nantesin-vierailua orkesteri vierailee Kamun johdolla Birminghamissa (26.1.) ja Lontoossa (27.1.2012).

Fesivaalin nimi La Folle Journée viittaa Beaumarchais´n näytelmään “La Folle journée ou Le Mariage de Figaro” (suom. “Hullu päivä tai Figaron häät”), jonka pohjalta Mozart sävelsi oopperansa Figaron häät. Festivaalin tavoitteena on avata klassista musiikkia laajalle yleisölle ja konserttipaikkana toimivassa Nantesin kaupungin kongressikeskuksessa on festivaalin aikana konserttikäytössä kaikkiaan kahdeksan tilaa kapasiteetiltaan 80-1.900 paikkaa. Konserttien määrä on valtava, ja jokaisessa salissa on konsertteja aamuvarhaisesta iltamyöhään. Esimerkiksi vuonna 2007 festivaalilla oli kaikkiaan 270 konserttia, ja se saavutti yleisökäyntejä kaikkiaan 175.000 kappaletta.

Puccinin keveä La rondine hurmaa jälleen Oopperassa

maanantai, joulukuu 19, 2011

Giacomo Puccinin myöhäiskauden ooppera La rondine palaa Suomen Kansallisoopperan ohjelmistoon 20. joulukuuta. Kauden 8 esitystä ulottuvat aina tammikuun puoliväliin saakka.

La rondinea säveltäessään Puccini suunnitteli alun perin operettia. Lopputuloksena oli kevyt lyyrinen ooppera, mutta alkuperästä kertovat edelleen valssirytmit ja musiikin ihastuttava keveys. Operettimainen lähtökohta näkyy myös 1800-luvun lopun Pariisiin ja Rivieran seurapiireihin sijoittuvassa tarinassa, jossa pankkiiri Rambaldon ylläpitämä Magda kaipaa todellista rakkautta. Puccini itse nimesi 1917 kantaesitetyn teoksen omaksi suosikikseen koko tuotannostaan.

Ensi kertaa Magdan roolissa laulaa Sirkka Lampimäki. Magdan rakkauden kohteena, tyhjätaskuisena opiskelija Ruggerona vuorottelevat Mika Pohjonen ja italialaistenori Valter Borin. Muissa rooleissa esiintyvät mm. korealaissyntyinen sopraano Hye-Youn Lee sekä Juha Riihimäki ja Koit Soasepp.

Kansallisoopperan La rondine sai ensi-iltansa vuonna 2002, ja viimeksi se on nähty viisi vuotta sitten. Jussi Tapolan ohjaaman tuotannon on visualisoinut Mark Väisänen, ja koreografiasta vastaa Aita Vuolanto. Esitykset johtaa kapellimestari Pietro Rizzo.

Jyväskylä Sinfonia levyttää Mercadanten huilumusiikkia

torstai, joulukuu 15, 2011

Jyväskylä Sinfonia levyttää ennen vuodenvaihdetta Patrick Gallois’n johdolla italialaisen Saverio Mercadanten kaksi huilukonserttoa, op. 49 E-duuri ja op. 57 e-molli. Äänitys tehdään Naxos-levymerkille Suolahtisalissa Äänekoskella, ja sen äänittää norjalainen Sean Lewis. Solistiosuudet soittaa Patrik Gallois.

Saverio Mercadante (1795-1870) oli ennen kaikkea oopperasäveltäjä ja hänen oopperoitaan esitettiin ahkerasti 1800-luvun puoliväliin asti, jonka jälkeen ne ovat painuneet unohduksiin. Mercadanten laajaan tuotantoon kuuluu 60 oopperan lisäksi 20 messua ja muuta kirkkomusiikkia, baletteja, orkesteri- ja kamarimusiikkia sekä lauluja. Hän oli aikanaan valtavan suosittu ja vieraili johtamassa oopperoita eri puolilla Eurooppaa.

Mercadanten huilukonsertot ovat nuoruuden teoksia, jotka hän sävelsi ennen läpimurtoaan oopperasäveltäjänä. Konsertoista e-molli on ehkä tunnetumpi ja sen soolo-osuus on taiturillinen ja loistokas noudatelleen 1700- ja 1800-lukujen vaihteen muotia. Konserton osista kannattaa mainita viimeinen, Rondo russo, jossa käytetään venäläistä kansantanssia. Siitä on tullut suorastaan huilistien hittiteos.

Mercadanten huilukonserttojen alkuperäisiä käsikirjoituksia säilytetään San Pietro a Majella -konservatoriossa Napolissa, josta Patrick Gallois’n yhteistyökumppani, musiikintutkija Mariateresa Dellaborra on luovuttanut ne levytysprojektin käyttöön.

Oopperalaulaja Lilli Paasikivi on nousemassa Kansallisoopperan taiteelliseksi johtajaksi

perjantai, marraskuu 25, 2011

Suomen Kansallisoopperan säätiön hallitus on asettanut kokouksessaan tänään perjantaina 25.11.2011 oopperalaulaja Lilli Paasikiven ehdokkaaksi oopperan taiteelliseksi johtajaksi. Hallitus kuulee ehdokkaasta henkilöstöryhmiä, minkä jälkeen se päättää nimittämisestä joulukuun puolivälissä.

Uuden oopperan taiteellisen johtajan kolmivuotinen määräaikainen sopimuskausi alkaisi 1.8.2013 ja käsittäisi kahden vuoden jatko-option.

Oopperan taiteellinen johtaja vastaa oopperaohjelmiston ja konserttitoiminnan taiteellisesta suunnittelusta, johtaa ja kehittää taiteellista toimintaa sekä ylläpitää ja kehittää taiteellista tasoa. Hänellä on vastuu oopperatuotannon sisällöllisestä ja taiteellisesta linjasta.

Oopperan taiteellisen johtajan haun lähtökohtana on ollut nykyisen johtajan Mikko Franckin kauden jälkeen erottaa taiteellisen johtajan ja ylikapellimestarin tehtävät.

Ylikapellimestarin valintaprosessi on tarkoitus käynnistää välittömästi oopperan taiteellisen johtajan nimittämisen jälkeen.

Mezzosopraano Lilli Paasikivi, 46, on suorittanut Tukholman musiikkikorkeakoulussa lauludiplomin 1992 ja oopperakoulutuksen Lontoon Royal College of Musicissa 1994. Lilli Paasikivi sijoittui 2. sijalle Lappeenrannan laulukilpailuissa vuonna 1992, ja sai 2. sijan Mirjam Helin –laulukilpailussa 1994. Paasikivelle on myönnetty taiteellisista ansioistaan Pro Finlandia –kunniamerkki vuonna 2008.

Paasikivi on toiminut laulusolistina Suomen Kansallisoopperassa vuodesta 1995, ja vakituisella kiinnityksellä vuodesta 1998 lukien. Viime vuosina hänellä on ollut merkittäviä solistitehtäviä Euroopan eri oopperataloissa ja kansainvälisten sinfoniaorkesterien ja nimekkäiden kapellimestarien kanssa.

Kaufmanin 33 variaatiota nähdään Jyväskylän kaupunginteatterissa

keskiviikko, marraskuu 23, 2011

Ludwig van Beethovenista kertova Moisés Kaufmanin näytelmä 33 variaatiota saa Suomen ensi-iltansa tammikuussa. Jyväskylän kaupunginteatteri esittää suurella näyttämöllään Timo Rissasen suomentaman ja ohjaaman näytelmän.

1800-luvun alkupuolella itävaltalainen Antonio Diabelli sävelsi mitäänsanomattoman valssin, ja pyysi aikansa kuuluisia säveltäjiä kirjoittamaan valssista variaatiot. Beethoven kieltäytyi kunniasta. Hieman myöhemmin säveltäjä kuitenkin muutti mielensä ja sävelsi, ei vain yhden, vaan 33 variaatiota teemasta.

Kahteen eri aikakauteen sijoittuvan näytelmän päähenkilönä on tohtori Katherine Brandt (Sinikka Sokka), jonka pakkomielle on selvittää, miksi säveltäjä muutti mielensä Diabellin variaatioiden suhteen. Hän matkustaa tyttärensä vastusteluista huolimatta Bonniin saadakseen asiaan selvyyden Beethoven-arkistossa.

Näyttämö matkustaa ajassa kaksi vuosisataa taaksepäin tavaten sairaan, kuuroutuvan Beethovenin (Jouni Innilä), jonka pakkomielteenä on saattaa loppuun Diabellin variaatioiden sävellystyöt. Tunteellinen näytelmä kertoo kiihkosta, vanhemmuudesta ja kauneuden hetkistä, jotka voivat muuttaa elämää. Esityksen aikana kuullaan Diabellin valssista kaikki 33 variaatiota.

Kaufmanin englanninkielinen alkuperäisversio kantaesitettiin vuonna 2007 Washingtonissa, minkä jälkeen se on tuotettu muun muassa Jane Fondan tähdittämänä Broadwaylla. Amerikkalaiset teatterikriitikot valitsivat näytelmän vuonna 2008 parhaaksi amerikkalaiseksi näytelmäksi.

Sibeliuksen kahdeksannen sinfonian mahdollinen löytyminen puhuttaa musiikkimaailmaa

tiistai, marraskuu 22, 2011

Lokakuun lopussa John Storgårds johti Helsingin kaupunginorkesterin harjoituksissa kolme fragmenttia, joiden epäillään olevan osa Sibeliuksen “kadonnutta” kahdeksatta sinfoniaa. Kyseessä on Kansalliskirjaston Sibelius-kokoelmista löydettyjä suureen orkesteriteokseen viittaavia luonnoksia, jotka Sibelius kirjoitti kahdeksannen sinfonian sävellysvuosina. Tutkija Timo Virtanen on koonnut ja täydentänyt fragmentit soitettavaan muotoon.

Helsingin Sanomien verkkosivuilta löytyvä video orkesteriteoksen katkelmista ylitti viime viikolla kansainvälisen uutiskynnyksen. Muun muassa suosittu klassisen musiikkimaailman kommentoija Norman Lebrecht kuvailee sinfonian esiintuloa toiveikkaana: “Tämä saattaa olla 2000-luvun merkittävin musiikillinen löytö.”

Säveltäjä todennäköisesti poltti suurimman osan sinfonian luonnoksista 1940-luvulla Ainolan takassa. Näin ollen teoksen esiin kaivaminen on herättänyt myös eettisiä kysymyksiä. “Olenko ainoa jonka mielestä on melko surullista, että säveltäjän nimenomaisia toiveita pidetään vähempiarvoisina kuin media-arvoa, joka mahdollisella kahdeksannella sinfonialla on?” kysyy On An Overgrown Path -blogin kirjoittaja Pliable.

Niin tai näin, valtaosa kansainvälisestä yleisöstä on vastaanottanut löydökset suurenmoisina. Lebrechtin kuuleman mukaan BBC Philharmonic Orchestralla on aikomuksena esittää katkelmat konserttiyleisön edessä. Toiveikkaimmat ovat heittäneet ilmoille ajatuksen, että kenties koko sinfonia olisi yhä koottavissa. Virtasen mukaan materiaalia kuitenkin tarvittaisiin enemmän, eikä tämänhetkisistäkään fragmenteista voida olla täysin varmoja, että kyseessä todella on kahdeksas sinfonia.