Edvard Grieg

Edvard Grieg

Elinaika: Kansallisuus: Aikakausi: Teoksia:

1843 – 1907 Norja Romantiikka n. 80

---

Edvard Grieg on Norjan tunnetuimpia säveltäjiä, jonka tuotannon painopiste on pianomusiikissa, lauluissa sekä kamarimusiikissa. Kansanmusiikkiin perehtyminen sekä yhteistyö norjalaisten kirjailijoiden kanssa sulauttivat hänen musiikkiinsa norjalaiskansallisia aineksia. Tämä sopi Griegin aikakauteen, joka oli tärkeä kansallistunteen kannalta, sillä Norja pyrki vapautumaan Ruotsin otteesta.

Grieg sävelsi mieluiten pienimuotoista ja runollista musiikkia, eikä tehnyt juuri muita suuria orkesteriteoksia kuin pianokonserton. Hänen sävellyksistään heijastuu norjalainen tarina- ja runomaailma, jota Grieg rikasti sydämellisellä huumorilla, fantasialla ja lämpimillä rytmeillä.

---

Griegin elämä

1843 Syntyi Bergenissä. Griegin esi-isät olivat skottilaisia ja hänen sukunimensä alkuperäinen kirjoitusasu oli Greig. Hänen äitinsä Gesine Judithe Hagerup oli lahjakas pianisti ja isänsä työskenteli Britannian konsulina Bergenissä.

1849 Aloitti pianonsoiton äitinsä opastuksella

1858 Jatkoi pianonsoiton opiskelua Leipzigin konservatoriossa

1863 Muutti Kööpenhaminaan ja tutustui norjalaiseen säveltäjään Rikard Nordraakiin, jolta sai ratkaisevia vaikutteita sävellystyöhönsä.

1865 Sävelsi viulusonaatin nro 1, op. 8

1866 Muutti Norjan pääkaupunkiin Kristianiaan (nykyiseen Osloon)

1867 Avioitui sopraano Nina Hagerupin kanssa, jolta sai innostuksen säveltää laulumusiikkia. Perusti samana vuonna Norjan musiikkiakatemian.

1868 Sävelsi pianokonserton op. 16, a-molli

1870 Tapasi Franz Lisztin Roomassa

1874 Sai kirjailija Henrik Ibseniltä pyynnön säveltää musiikin näytelmään Peer Gynt. Muutti takaisin Bergeniin.

1876 Peer Gynt valmistui ja siitä tuli Griegin kuuluisin ja menestyksekkäin teos

1880 Nimitettiin Bergenin Harmonien–orkesterin kapellimestariksi

1884 Holbergin ajoilta –sarja, op. 40 valmistui

1895 Sävelsi laulusarjan Haugtussa, op.67

1907 Kuoli synnyinkaupungissa Bergenissä

---

MERKITTÄVIÄ TEOKSIA

Peer Gynt, op. 46, 55 – näyttämöteos
Edvard Grieg sävelsi Peer Gyntin alunperin solisteille, kuorolle ja orkesterille Henrik Ibsenin samannimiseen näytelmään. Teos kantaesitettiin näytelmän yhteydessä Kristianiassa (nyk. Oslo) vuonna 1976. Nykyään teoksesta kuullaan kahta neliosaista orkesterisarjaa, joissa osien järjestys ei vastaa niihin liittyvien tapahtumien järjestystä näytelmässä. Suuren suosionsa myötä Peer Gynt on selvästi säveltäjänsä tunnetuin teos. Tietyt sävelmät ovat laajalti tunnettuja myös muillekin kuin klassisen musiikin ystäville, sillä osia teoksesta on lainattu usein populaarikulttuurissa. Tunnetuimpia osia ovat hempeästi keinuva Aamutunnelma, leikkisä Vuorenkuninkaan salissa sekä runollinen Solveigin laulu.

Pianokonsertto a-molli, op. 16 – orkesteriteos
Vielä nykyäänkin pianistien vakio-ohjelmistoon kuuluva pianokonsertto sai kantaesityksensä Kööpenhaminassa vuonna 1869 ja sai suosiota välittömästi tämän jälkeen. Teosta verrataan usein Schumannin pianokonserttoon (op. 54), joka toimi Griegin innoittajana omalle konsertolleen. Molemmat teokset ovat a-mollissa ja sävellystyyliltään samankaltaiset. Griegin konserton viimeisessä osassa viitataan norjalaisiin kansantansseihin ja imitoidaan norjalaista hardangerviulua.

Lyyrisiä kappaleita – pianoteokset
Grieg itse oli pianisti, joten luonnollisesti hän sävelsi pianolle laajan tuotannon. Yhteensä 66 lyhyttä pianokappaletta julkaistiin kymmenessä osassa, joista voi löytää viittauksia kansantanssiperinteeseen, luontoon ja kansallistunteeseen. Suosituimpia kappaleita ovat Hääpäivä Troldhaugenissa, Perhonen sekä Peikkojen kulkue. Sarjan ensimmäinen teos Arietta oli yksi säveltäjän omista suosikeista.

Sarja Holbergin ajoilta, op. 40 – orkesteriteos
Tämäkin teos on sävelletty alunperin pianolle, mutta nykyään se on tunnetumpi jousiorkesteriteoksena. Sarja on nimetty norjalaissyntyisen näytelmäkirjailija Ludvig Holbergin (1684-1754) mukaan. Rokokoohenkinen teos jäljittelee ranskalaista tanssia, joka oli suosittu kirjailijan elinaikana.