Jean Sibelius
 Jean Sibelius |
Elinaika: Kansallisuus: Aikakausi: Teoksia: |
1865 – 1957 Suomi 134 |
Jean Sibeliuksen aikalainen Richard Strauss sanoi suomalaissäveltäjästä: “Minulla on enemmän taitoa, mutta hän on suurempi.” Sibelius on paitsi merkittävä nimi Suomen historiassa, myös tunnettu maailmalla yhtenä 1900-luvun johtavista sinfonikoista – on jopa arveltu, että Sibelius olisi kaikkien aikojen kuuluisin suomalainen henkilö. Seitsemän sinfoniansa lisäksi Sibelius tunnetaan viulukonsertostaan ja sävelrunoistaan, joita ovat esimerkiksi Finlandia ja Lemminkäis-sarja. Sibelius oli laajojen orkesteriteosten mestari, mutta lisäksi hän teki taidokkaita yksinlauluja ja pianosävellyksiä.
Sibeliuksen tuotantoon kuuluu kaiken kaikkiaan 134 teosta, joista huomattavan osan hän sävelsi kansantarujen ja pohjoismaisten aiheiden pohjalta. Erityisesti uran alkuvaiheessa, Suomen ollessa vielä Venäjän suuriruhtinaskunta, teokset olivat vahvasti isänmaallissävytteisiä ja tyylilajiltaan kansallisromanttisia. Myöhemmin hitaasti liikkuvista harmonioista tuli Sibeliuksen musiikkia leimaava tekijä. 1910-luvun taitteessa elettiin säveltäjän synkkää ja ekspressionistista kautta, jonka kuuluisin teos on neljäs sinfonia. Sibelius pyrki rikkomaan kaavoja säveltäessään, esimerkiksi viimeisen seitsemännen sinfonian osat on sulautettu yhteen yhdeksi tauottomaksi teokseksi. 91-vuotiaaksi elänyt Sibelius ei enää viimeisten 30 elinvuotensa aikana säveltänyt uutta tuotantoa.
Sibeliuksen mukaan on nimetty rakennusten, oppilaitosten ja puistojen lisäksi muun muassa viulukilpailu ja kapellimestarikilpailu. Timo Koivusalo on ohjannut elokuvan Sibelius (2003), joka käsittelee yksityiskohtaisesti säveltäjän elämänkaaren.
Sibeliuksen elämä
1865 Johan Julius Christian Sibelius syntyy Hämeenlinnassa toisena lapsena ruotsinkieliseen lääkäriperheeseen. Poikaa kutsutaan Janneksi.
n.1873 Aloittaa pianonsoiton
1880 Vaihtaa pianon viuluun. Myöhäisestä aloitusiästä johtuen Sibelius ei yllä virtuoosin tasolle niin kuin olisi toivonut.
1885 Aloittaa opintonsa Helsingin Musiikkiopistossa (nyk. Sibelius-Akatemia)
1889 Valmistuu Musiikkiopistosta ja lähtee opiskelemaan Berliiniin ja Wieniin
1892 Sinfoninen runo Kullervo valmistuu ja kantaesitetään, minkä ansiosta Sibelius lyö läpi kotimaassaan. Avioituu kesällä Aino Järnefeltin kanssa.
1893 Karelia-sarjan kantaesitys
1896 Neliosainen Lemminkäis-sarja kantaesitetään. Sarjan aiheet oli alun perin tarkoitettu Veneen luominen -oopperaan, mutta Sibelius oli huomannut ettei ooppera ole hänen ominta alaansa.
1899 Finlandian kantaesitys kuvaelmasarjan finaalissa nimellä Suomi herää. Säveltää ensimmäisen sinfoniansa.
1902 Uudistettu versio sinfonisesta runosta Satu valmistuu. Säveltää toisen sinfonian.
1904 Muuttaa perheineen Ainolaan Järvenpäähän
1905 Viulukonserton uusittu versio valmistuu
1907 Säveltää kolmannen sinfoniansa
1908 Kurkkukasvain havaitaan ja leikataan. Sibelius on tämän jälkeen taipuvainen masennuskausiin, ja synkkä kausi alkaa myös musiikillisesti. Joidenkin vuosien ajan teokset ovat sisäänpäinkääntyneitä ja vaikeatajuisia.
1909 Säveltää jousikvarteton “Voces intimae” – Sisäisiä ääniä
1911 Sibeliuksen synkin ja modernein suuri teos, neljäs sinfonia valmistuu
1914 Matka Amerikkaan, vihitään Yalen yliopiston kunniatohtoriksi. Sinfoninen runo Aallottaret enteilee valoisampaa kautta.
1919 Viides sinfonia valmistuu, ja tämä on jo selvästi optimistisempi teos
1923 Kuudennen sinfonian kantaesitys
1924 Yksiosainen seitsemäs sinfonia huipentaa Sibeliuksen pyrkimykset sinfonikkona
1926 Viimeinen merkittävä teos sinfoninen runo Tapiola valmistuu
1945 Sibelius mainitsee viimeisen kerran “tekeillä olevasta suuresta teoksesta”, mikä oli ilmeisesti kahdeksas sinfonia. Sibelius kuitenkin poltti sinfonian luultavasti samana vuonna, vain muutamia käsikirjoituksia jäi jäljelle.
1957 Menehtyy kotonaan Ainolassa 20. syyskuuta
MERKITTÄVIÄ TEOKSIA
Kullervo, Op.7 – sävelruno
Kalevalan Kullervo-hahmon traagisen elämän kertova sävelruno sai kantaesityksensä vuonna 1892. Teos on sävelletty orkesterille, mieskuorolle, sopraanolle ja baritonille, ja suurimuotoisuutensa takia sitä kutsutaan myös Kullervo-sinfoniaksi. Dramaattinen ja sykähdyttävä teos merkitsi Sibeliuksen täydellistä läpimurtoa kotimaassa, sen väkevän kansallinen tyyli oli täysin uutta Suomen musiikin historassa. Sibelius kielsi Kullervon esittämisen vain muutaman konsertin jälkeen, eikä teosta enää kuultu säveltäjän elinaikana. Tarkkaa syytä tähän ei ole tiedossa, mutta kiellon arvellaan johtuvan joidenkin arvostelijoiden kovasta kritiikistä, tai kenties Sibelius pelkäsi leimautuvansa “kansalliseksi” säveltäjäksi.
Lemminkäis-sarja – orkesteriteos
Vuonna 1893 alkoi Sibeliuksen lyhyt wagneriaaninen kausi, ja hän alkoi säveltää Kalevalaan pohjautuvaa oopperaa Veneen luominen Wagnerin Oper und Drama -mallin mukaan. Wagner-innostus kuitenkin hiipui, joten Sibelius hylkäsi idean oopperasta ja teki siihen tarkoitetuista aineksista Lemminkäis-sarjan, joka sai kantaesityksensä vuonna 1896. Neliosaisen sarjan tunnetuimmat osat ovat Tuonelan joutsen ja Lemminkäisen kotiinpaluu, jotka esitetään usein omina teoksinaan. Erityisesti Veneen luomisen alkusoitoksi sävelletty Tuonelan joutsen on mystisen tunnelmansa ja kauniin mollivoittoisen sävelmänsä johdosta suosittu orkesteriteos. Kaksi muuta osaa olivatkin Sibeliuksen toimesta pitkän aikaa esityskiellossa, kenties sen takia että Robert Kajanus ei niistä pitänyt. Lemminkäissarja oli eräänlainen käännekohta Sibeliuksen uralla, sillä se ratkaisi Sibeliuksen suunnan säveltäjänä – hänestä tuli ennen kaikkea orkesterimusiikin mestari.
Finlandia, Op.26 – sävelruno
Helmikuussa 1899 Venäjän keisari Nikolai II allekirjoitti helmikuun manifestin, jonka tarkoitus oli kaventaa Suomen autonomiaa. Samana vuonna sananvapautta kavennettiin. Tämä nostatti vastarintaa myös kulttuuripiireissä, ja vuoden 1899 marraskuussa ensiesitettiin Suomen historiaa esittelevä kuvaelmasarja, jonka tavoitteena oli nostattaa suomalaista kansallistunnetta. Sibelius teki kuvaelmasarjaan musiikin, jonka sykähdyttävä ja fanfaarinomainen finaaliosa “Suomi herää” saavutti pian suuren suosion. Seuraavana vuonna Sibelius muokkasi siitä itsenäisen konserttiversion nimellä Finlandia.
1900-luvun alussa Finlandia oli hyvin suosittu teos, josta tehtiin monenlaisia sovituksia. Säveltäjä itse kuuli ravintolatrion version teoksesta Bergenissä 1921 ja kohteliaasti kielsi muusikkoja soittamasta sitä. Finlandia-hymnikin on osa orkesteriteosta, eli Sibelius ei alunperin tarkoittanut sitä laulettavaksi. Silti se on inspiroinut monia sanoittajia, ja suomalaisille tänä päivänä tutuin sanoitus on V.A. Koskenniemen käsialaa.
Viulukonsertto – konsertto
Sibelius sävelsi viulukonserton vuonna 1903 ja teki siitä uusitun version 1905, mutta se nousi maailmanmaineeseen vasta Jascha Heifetzin levytyksen jälkeen 1930-luvulla. Konsertto on teknisesti hyvin vaativa, ja kenties osittain sen takia yksi kaikkien aikojen suosituimmista ja levytetyimmistä viulukonsertoista. Viiden vuoden välein järjestettävässä Sibelius-viulukilpailussa jokaisen finalistin on esitettävä toisena konserttona Sibeliuksen viulukonsertto.
Päivittää...