Wolfgang Amadeus Mozart

Wolfgang Amadeus Mozart

Elinaika: Kansallisuus: Aikakausi: Teoksia:

1756 – 1791 Itävalta Klassismi 655

---

Mozart on musiikin historian kuuluisin ihmelapsi. Hän alkoi esiintyä julkisesti ja säveltää jo 5-vuotiaana. Mozart sävelsi menestyksekkäästi kaikkia aikansa sävellyslajeja ja hänen arvostetuimpiin teoksiinsa kuuluu sinfonioita, oopperoita, piano-, kirkko- ja kamarimusiikkia sekä konserttoja.

Mozart täydellisti säveltäjänä wieniläisklassisen tyyliin, joka pyrki selkeyteen sekä tekniikan ja tunteen tasapainoon. Oopperoissa hän yhdisti värikkään vokaalisen kuvailun ylivertaisiin melodisiin taitoihin ja korosti orkesterin ilmaisua ja värikkyyttä saadakseen aikaan dramaattisemman kokonaisuuden. Joissakin teoksissa on hätkähdyttäviä vastakohtia, monimutkaisuutta ja joskus riitasointuisiakin harmonioita.  Hänen kypsemmät teoksensa yhdistävät italialaista melodiikkaa, ranskalaista loistokkuutta ja saksalaista luonnollista symmetriaa, jota pidetään klassisen hienostuneisuuden ilmentymänä.

---

Mozartin elämä

1756 Syntyi Salzburgissa, hovimuusikko Leopold Mozartin ainoana poikana ja sai ensimmäiset kokemuksensa musiikista kuunnellessaan sisarensa Nannerlin soittotunteja. Osoitti poikkeuksellista lahjakkuutta jo nuorena ja sai isältään erinomaisen musiikkikoulutuksen

1761 Sävelsi Andanten, KV 1 a ja Allegron, KV 1 b

1763 – 1766 matkusti Lontooseen ja Pariisiin, jossa kiersi perheen kanssa esittelemässä sävellyksiä

1764 Sävelsi 8-vuotiaana ensimmäisen sinfonian nro 1, KV 16

1767 Matkusti Wieniin ja sairastui isorokkoon

1768 Laulunäytelmä Bastien ja Bastienne esitettiin Wienissä

1772 Mozart nimitettiin konserttimestariksi Salzburgiin

1773 Sävelsi useita jousikvartettoja, sinfonioita ja motetin Exsultate, jubilate

1778 Matkusti äitinsä kanssa Pariisiin, jossa Pariisi – sinfonia esitettiin.  Sävelsi konserton huilulle ja harpulle sekä pianosonaatin, KV 310. Mozartin äiti kuoli samana vuonna.

1779 Palasi takaisin Salzburgiin, jossa hänet nimitettiin hoviurkuriksi. Sävelsi Kruunajaismessun ja Sinfonia concertanten

1780 Sai Baijerin vaaliruhtinas Karl Theodorilta Münchenista tilauksen säveltää oopperan Idomeneo ja valmisti oopperaa siellä

1781 Idomeneo kantaesitys Münchenin Hoftheaterissa oli kiistaton menestys. Mozart jätti virkansa Salzburgissa ja ryhtyi freelancer muusikoksi Wienissä

1782 Avioitui Constanze Weberin kanssa. Samana vuonna valmistui myös Ryöstö Seraljista, joka auttoi Mozartia nousemaan maineeseen Wienissä

1783 Sävelsi noin 32 teosta, joista kuuluisin jousikvartetto nro 15, KV 421

1784 Alkoi antaa julkisia konsertteja, joihin sävelsi pianokonsertot nro 14 – 19

1785 Sävelsi pianokonserton nro 21

1786 Figaron häät -ooppera esitettiin menestyksekkäästi Wienin Burgtheaterissa. Sävelsi pianokonsertot nro 23 – 25 sekä Kegelstatt-trion ja Prahalainen-sinfonian nro 38, KV 504

1787 Vieraili kaksi kertaa Prahassa, jossa Prahalainen-sinfonia ja Don Giovanni -ooppera esitettiin. Sävelsi teoksen Eine kleine Nachtmusik

1788 Sävelsi 43 teosta, joista kuuluisimmat ovat kolme viimeistä sinfoniaa 39 Es-duuri, 40 g-molli ja 41 C-duuri Jupiter, kolme pianotrioa ja Kruunajaiskonserton pianolle

1789 Matkusti Dresdeniin, Leipzigiin, Potsdamiin ja Berliiniin yrittäessään hankkia virkaa tai tilaustöitä. Sävelsi klarinettikvinteton

1790 Così fan tutte – ooppera sai kantaesityksensä Wienissä

1791 Taikahuilu – ooppera kantaesitettiin menestyksekkäästi Wienissä. Samana vuonna myös oopperan Tituksen lempeys (La clemenza di Tito) kantaesitys Prahassa. Aloitti Requiemin säveltämisen, mutta teos jäi keskeneräiseksi säveltäjän kuollessa

---

MERKITTÄVIÄ TEOKSIA

Sinfonia nro 38, ”Prahalainen-sinfonia”, KV 504 - orkesteriteos
Prahalainen sinfonia kuuluu Mozartin taidokkaimpiin sinfonioihin ja se kantaesitettiin Prahassa 19. tammikuuta 1787. Sinfoniassa on poikkeuksellisesti vain kolme osaa ja se alkaa vakavasti ja majesteettisesti. Teoksen toinen osa on hidas ja ilmeikäs. Eloisaan kolmanteen osaan Mozart on lainannut teeman Figaron häistä.

Sinfonia nro 41, ”Jupiter”, KV 551 – orkesteriteos
Jupiter – sinfonia on Mozartin viimeinen sinfonia, jota ei ilmeisesti esitetty Mozartin elinaikana. Sinfonia sai lempinimensä luultavasti siiloin, kun Haydn näytti sitä brittiläiselle impressaari Salomonille vuonna 1791, ja sinfonia julkaistiin myöhemmin tällä nimellä. Teoksen ensimmäiselle osalle on tyypillistä trumpetin ja patarumpujen huomiota herättävä käyttö. Toisessa osassa syvämietteisen jousiteeman keskeyttävät kovaääniset soinnut sekä yllättävät harmoniset muutokset. Teoksen finaali on yksi kaikkien aikojen erikoisimmista sinfonian osista, jossa Mozart yhdistelee viittä eri teemaa. Teoksen loppuosassa kaikki teemat esitellään uudestaan ja kuullaan yhdessä.

Pianosonaatti nro 8, KV 310 – pianoteos
Sonaatti on yksi Mozartin vain kolmesta mollisonaatista ja se on sävelletty Pariisissa hänen äitinsä kuoleman aikoihin. Teoksen dramaattisuus käy hyvin ilmi avausosan orkestraalisesta rakenteesta. Hillitty hidas osa rauhoittaa kuulijaa ennen viimeisen osan synkkää paatosta.

Jousikvartetto nro 19, ”Dissonanssi”, KV 465 - kamarimusiikkiteos
Dissonanssi-jousikvartetto osoittaa erityisen selvästi, ettei Mozartin musiikki ole suinkaan vain kepeää ja hyväntuulista. Tämä on yksi kuudesta Mozartin säveltäjä Joseph Haydnille vuonna 1785 omistetusta kvartetosta. Teos on saanut nimensä johdannon yllättävien riitasointujen mukaan, joiden jälkeen teos aukeaa sulokkaan viehättäväksi musiikiksi.

Don Giovanni, KV 527- ooppera
Don Giovannia pidetään yhtenä kaikkien aikojen merkittävimmistä oopperoista. Oopperan libreton on kirjoittanut Lorenzo da Ponte ja teoksen kantaesitys oli Prahassa 29. lokakuuta 1787. Ooppera kertoo Don Giovannista, joka viettelee naisia. Palvelija Leporellon kirjanpidon mukaan valloituksia on tuhansia. Don Giovannin vaikeudet alkavat, kun hän surmaa Donna Annan isän ja sukulaiset vannovat kostavansa. Ja lopulta viettelijän uhmakkuus kostautuu. Hän kutsuu hautapatsaan illalliselle ja Don Giovannin uhmatessa kivisen vieraan kehotuksia katumukseen, maa nielaisee hänet. Oopperassa on komiikkaa, suurta draamaa, unohtamattomia aarioita, helmeileviä serenadeja ja tuomiopäivän paatosta.

Pianokonsertto nro 21, KV 467- orkesteriteos
Tämä on yksi Mozartin kuudesta vuosien 1785–86 aikana säveltämästä konsertosta, joita luultavasti esitettiin tilauskonserteissa Wienissä. Teos sisältää eräitä tuon ajan monimutkaisimpia pianolle kirjoitettuja osuuksia, ja jopa Mozartin isän mukaan konsertto oli ”hämmästyttävän vaikea”. Erityisesti riemukkaasti päättyvä teoksen kolmas osa vaatii solistilta äärimmäistä taituruutta.

Eine Kleine Nachtmusik (suom. Pieni yösoitto), KV 525- orkesteriteos
Pieni yösoitto on serenadi jousiorkesterille ja yksi Mozartin tunnetuimmista teoksista. Se on yksi niistä sävellyksistä, joita Mozart sävelsi seuraelämän tilaisuuksiin. Teoksen ensimmäisessä osassa on kaksi vahvasti ristiriitaista teemaa, joihin tummasävyisempi keskiosa tuo arvoituksellista tunnelmaa. Kolmannen osan menuetin tarttuva rytmi asetetaan vastakkain sitä seuraavan viehättävän ja tyylikkään trion kanssa. Neljännessä osassa soi iloisesti vetoava pääteema peräti viisi kertaa peräkkäin.

Requiem, d-molli ”Sielunmessu”, KV 626- messu
Mozartin viimeisen työn tilasi kreivin Franz von Walsegg zu Stuppachin lähettiläs. Kreivi halusi esittää Requiemin vaimonsa muistoksi, ja tilaus tehtiin nimettömänä, koska kreivi halusi esittää työn omanaan. Mozart aloitti sävellystyön hyvillä mielin, mutta hänen terveytensä alkaessa horjua hän uskoi vakaasti kirjoittavansa omaa kuolinmessuaan. Mozartin kuollessa teos ei ollut vielä lähimainkaan valmis. Mozartin leski, joka tarvitsi maksamattomat palkkiorahat perheen elättämiseen, pyysi Mozartin apulaista Franz Xaver Süssmayria kirjoittamaan teoksen valmiiksi. Teos on kirjoitettu neljälle solistille, kuorolle ja klassisminajan orkesterille.